Ratsastushistoriani

Moi! Kisoista ei nyt tule postausta koska kisat oltiin peruttu joten niihin ei päästy.
Mutta aloitetaan :)
Haluan kertoa nyt omasta ratsastushistoriastani.

Aloitin ratsastuksen yhdellä isolla ratsastuskoululla vuonna 2009, jossa oli noin 30 hevosta ja ponia yhteensä. Ratsastin kyseisellä tallilla noin pari vuotta jolloin siirryin tallille missä käyn tänäkin päivänä. Alleni olen saanut vaikka minkälaisia hevosia ja poneja.

Muistan kun olin ekana kesänäni menossa ensimmäiselle alkeisestekurssille ja panikoin sitä aivan liikaa joten pyysin kaveriani hyppyyttämään minua :D Estekorkeushan oli vain jotain 10cm ristikko ja tietenkään en osannut ratsastaa niin tipuin. Se oli minun elämäni ensimmäinen tippuminen.
Kun päästiin ensimmäiselle estetunnille olin aivan innoissani ja siitä varmaan se esteratsastajan ura lähti ;) Olen käynyt nyt kyseisellä tallilla jo 5 vuotta ja kaikkea on kerennyt tapahtua.

 Tämä kuva on vuodelta 2012

Vuonna 2011 olin elämäni ensimmäisellä leirilläni ja olin kirjoittanut siitä jopa päiväkirjaani siellä luki kaikkea laidasta laitaan. Oli puomien ylitystä ja se näytti olevan koko leirin kohokohta nähtävästi :D Leirin jälkeen kuulin kaveriltani että hän on vaihtanut tallia ja niin minäkin tietysti halusin ja nykyään käyn vieläkin siellä.
Sitten päästäänkin vuoteen 2012 ja olin ratsastellut vuoden uudella tallilla
ja siellä oli mukavaa. Menin Lehtolan tilalle ensimmäistä kertaa leirille ja se oli kyllä ehdottomsti paras leiripaikka missä olen ikinä käynyt!
Vuonna 2013 menin tietenkin samalle tallille leirille ja oli niin huikeaa!

Vuoden 2013 syksyllä sain oman ponin nimeltä Liinu. Sen kanssa taphtui kaikkea ja sen kanssa ei onnistunut joten me myytiin se ja sitten sainkin jo Vilin. Vili on ollut ensimmäinen OMA hevonen jolla olen päässyt menestymään! Vilin kanssa kesällä 2014 voitettiin kolmannet kisamme 70cm tasolla.

Vili <3

Kisojen jälkeen aloin käymään Madis Mornan estevalmennuksissa ja sitä kautta löysin Kirsin oman prinssin Tossun. Herra Harmaa oli hevonen jolla pääsin sitten hyppäämään elämäni korkeimman esteen 120cm! Harmaa laukkaileekin jo vihreillä niityillä. Kiitos kaikesta Harmaa! En unohda oppejasi koskaan.
Pääsin Tossulla valmennuksiin ja lopetin sen ratsastamisen joulukuussa.

Mulla oli piitkä hyppytauko korkeista esteistä jolloin se on vaikuttanut nyt hyppäämiseen. Tossun aikaan uskalsin hypätä korkeita esteitä ja halusin vaan korkeampaa ja korkeampaa. Nykyään minua hieman pelottaa jo 90cm kohdalla.

Sitten Tossun jälkeen löysin Lassen ja mentiin koeratsastamaan sitä joulukuussa 2014 ja hän vaikutti sopivalta. Uuden vuoden päivänä käytiin hyppäämässä tämän kanssa ja päätettiin että kyllä tämän kanssa mennään seuraavan viikon viikonloppun hyppäämään tällä estevalmennukseen ja se siis oli silloin jo 2015 vuoden alussa ja se ei mennyt niinkuin piti. Lasse oli hyvin jännittynyt eikä hyppäämisestä tullut mitään. Jumppasarjan lopuksi tipuin aj sain lievän aivotärähdyksen ja oli siinä muutama päivä huilaamista että pää saadaan kuntoon, jos seisoin pitkään rupesi huippaamaan.

Sitten 2015 maaliskuussa Maja astui elämääni ja siitä lähtien olen Maja käynyt valmennuksissa ja nyt torstaina ensimmäisiin kisoihimme 70cm ja nyt yritän voittaa pelkoni ja menen sen riivatun 90cm.

Vili lopetti hyppäämästä talvella 2014-2015 ja jatkan sen kanssa kouluratsastuksen parissa. Mitä nyt pieniä esteitä olen sillä kerran viikkoon pomppinut ilman mitään tavoitteita.
Lassen selkään vielä nousen ja TOIVON että kaikki jatkuu hyvin.

Ja nyt olen vähän niinkuin tässä. Kaikkea on sattunut. Itkua, iloa ja huimaa kehitystä.

MOIKKA!

Vielä kerran Lassen selkään...

Moi!
Tuossa muutama viikko takaperin soitti Lassen omistaja ja siis se Lassemiltä tipuin (LINKKI POSTAUKSEEN). Omistaja soitti meille että vieläkö olisi mahdollista että hyppäisinkö vielä Lassen selkään, noh... Suostuin koska halusin.
Lasse oli sen tippumisen jälkeen mennyt kokeneelle ratsastettavaksi koska tippumisen syyhän oli se kun sillä oli niin paljon virtaa parin kuukauden tauon jälkeen.

Lasse on nyt ollut parisen kuukautta ammattilaisella kisattavana ja treenattavana.
Pienen jutun takia Lasse jätettiin hoitamatta ja treenit vain vaikeutuivat ja nyt Lasse on tulossa muutamaksi viikoksi kotiin kuntoutukseen ja menee ehkä takaisin mutta vain eri ihmisen treenattavaksi. Me mennään sitten katsomaan sitä sinne ja minä hoidan sitä ja vähän rennosti ratsastelen koska siis sillähän ei ole nyt tällä hetkellä yhtään lihasta ja silloin se ei myöskään jaksa tehdä kunnolla töitä.
Nyt odotetaan toivolla ettei Lasselle jäänyt yhtään traumoja siitä koska Lasse on sellainen hevonen että se tarvitsee luotettavan ihmisen rinnalleen ja nyt kun sitä on kohdeltu noin, niin toivottavasti sille ei jäänyt mitään :/

Jos ja kun kaikki alkaa onnistua olisi siis tavoitteena päästä kisaamaan esteillä ja koulussa. Lassella on kisattu kenttää ja olisi aivan huikeaa päästä menemään itsekin maastoesteitä ;)
Tavoitteena olisi päästä Lassella ruveta kisaamaan 100-110cm koska 90cm on Lasselle ihan matala mutta itselläni se korkeus on vielä vähän niin sanotusti "arka",etten ihan uskalla hypätä sitä täysillä.
Olin pari päivää sitten katsomassa kansallisia estekisoja ja kuvasin siellä. Ihme kyllä 90cm korkeus ei näyttänyt yhtään korkealta se näytti hyvinkin matalalta eikä metrikään mikään paha ollut että tästä se varmaan lähtee ;) toivotaan ainakin niin...

Sinä päivänä kun Lasse tulee kotiin, olen itse silloin Majan kanssa ihka ensimmäisissä kisoissamme. Korkeudeteivät ole päätä huimaavia mutta koska ilmoittauduin niihin juuri silloin kun olin tosi epävarma hyppäämisestä joten otin ihan matalat luokat, eli 70cm ja 80cm. Nyt jälkikäteen harmittaa koska sen jälkeen kun olin ilmoittautunut oli ne kisat joita olin katsomassa ja teki mieli vaihtaa luokat 80cm ja 90cm. Mutta no, parempi niin etten kerennyt vaihtamaan koska parempi se on aina aloittaa matalemmista ja sitten nostaa.

Mutta joo lopettelen tältä erää, moikka!

I'm Back!

Moi!

Halusin tulla nyt teille postailemaan koska teki niin mieli.
Kesä on alkanut hyvin, ja kuvia on vaikka kuinka paljon.
Kävin viime viikolla kuvailemassa Kummun tilalla leiriä nro. 2
On este-ja kouluratsastuskuvia. En olekäynyt sitten pitkään aikaan valmennuksissa joka varmasti näkyy menostani. Majan kanssa esteet on parantunut huimasti ja itsekkin pysyn jo ponin matkassa mukana.
Vilistä alkaa jo huomata että valmennuksissa ei ole käyty kun laukka alkaa taas huononemaan...
Muutenhan poika menee nätisti jo koko tunnin kauniisti muodossa ja pojan kaula on saanut paljon uutta lihasta ja sen huomaa tyhmäkin. Vili pääsi parisen päivää sitten laitumelle ja siellä se on tyytyväinen.
Ekana päivänä piti vähän riehua mutta nyt on jo hyvin siellä ;)

 Ensi viikollaolisin menossa Majan kanssa ensimmäisiin kisoihimme ja menen siellä tutut 70cm ja 80cm.
Sitten kun ja jos alkaa ihan täysillä onnistumaan nostan rimaa 90cm.
Mutta katsotaan nyt tuleeko edes noista korkeuksista mitään tulosta aikaiseksi.

Nyt minulla on tämän tauon aikana tullut sellainen tyhjä olo kun en ole blogia päivitellyt.
Intoa on jonkun verran ja nyt aion tsempata itseäni ja alkaa postailemaan enemmän. Lupasin että poistan blogini mutta en voinut ja nyt teen tämän postauksen.
Toivottavasti vielä te jotkut luette tätä blogia, jos joku lukee niin olen äärimmäisen kiitollinen juuri sinulle! <3

Tehtiin Pinjan kanssa pari päivää sitten videopostaus ja nyt VIHDOINKIN muistettiin kuvata kaiken ja loppuun saakka :D Latailen sen tässä nyt lähi päivinä.
Onko kellään mitään toiveita tämän blogin suhteen? Ainaki tuon miljoona vuotta vanhan ulkoasun vaihdan kesäiseen ;)